Kävin eilen isäni asioita hoitamassa entisessä lapsuuden ja koulunkäyntikaupungissani. En kaipaa enää kyseiseen kaupunkiin ollenkaan. Olen pitänyt nykyistä työssäkäyntikaupunkiani ja kaupunkia jota pidän nykyisenä kotikaupunkinani yhtenä katujen osalta huonoimmin hoidettuna kaupunkina, ei sekään näy pitävän paikkaansa, entinen lapsuuden kaupunkini ei tunnu hoitavan katujaan sitäkään vertaa kuin nykyinen.
Urheilukeskus on edelleen upein näkemäni, sillä sinne on kerätty lähes kaikki oleellinen. Tosin sieltä puuttuu luisteluhalli, mutta sitähän ei tunnu saavan koko Suomeen ollenkaan, vai saakohan Helsinki sellaisen.
Nykyinen kaupunkini on mahtava kulttuurikaupunki teatteri ja erityisesti teatteri.
Urheilukaupunkina urheilupaikat on sijoiteltu ympäri kaupunkia hujan hajan. Tosin onhan kaupungissa jäähalleja vierekkäin useampia, mutta täällähän ollaankin hulluja kiekkoiluhulluja.
Yleisurheilu- ja palloiluhalli on suuria aikoja messujen ja muitten näyttelyitten käytössä. Urheiluhallissa järjestetään erilaisia eläinnäyttelyitä. Ei mitään väliä saako urheilijat allergisia oireita kunhan kaupungin kassaan napsahtaa rahaa. Siellä missä suuret joukot harrastavat urheilua niitä ei hoideta ollenkaan, siis kevyen liikenteen väylät. Rullaluistelijat ovat hengenvaarassa. Tietöistä ei ilmoiteta. Tie on katkaistu kesken päivän ja ei mitään varoitusta. Hiekkoja ei ajeta pois. Asfaltti korjataan niin rosoisella ja tahmealla aineella, että luistelija kaatuu joutuessaan korjatulle kohdalle. Jos valitat aiheesta olet räyhääjä ja vikisijä, sillä onhan kohta korjattu (niin kuikahan vaan?). Ensi kesän rullaluistelukelejä ja katumäärärahoja odotellen.
Tampereen kaupungin isille terveisiä: Unohtakaa politikointi, olet natsi, sosialisti tai kokkari hoitakaa edes kaupungin liikkumisväylät HYVÄÄN kuntoon.